perjantai 14. marraskuuta 2014

Hipsteriyden ongelma

Siitä ei ole kovinkaan pitkää aikaa, kun Suomi putosi puusta. Oikeastaan voidaan puhua, että maassamme kaupunkikulttuurissa puhtaasti kasvaneet ovat syntyneet 90-luvulla. Siksi onkin riemastuttavaa, että piskuisen pääkaupunkimme kulttuuritarjonta on jopa kansainvälisessä mittakaavassa todella monipuolista ja korkealaatuista. Joskin on myönnettävä, että usein ponnetta uusille ideoille on haettava rajojen ulkopuolelta, sillä meitä ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi, tarpeeksi tiheällä alueella, jotta kulttuurissa syntyisi riittävää painetta nopeaan muutokseen.

Siksi minä vihaan sanaa hipsteri. Hipsteri on typerin nimite jota suomalainen ihminen voi toisesta ihmisestä käyttää heti neekerin ja ryssän jälkeen. "Hipsterillä on viikset ja silmälasit ja se hakee ainutlaatuisuutta." Joo-o. Isälläsi oli viikset ja mummollasi silmälasit. Jotkut asiat vaan nyt tulevat muotiin ja sillä hyvä. Ja sitten se ainutlaatuisuus: Olisiko mitenkään järkeenkäyvää, että kaupunkilaisessa kulttuurissa osa ihmisistä alkaa etsiä uusia asioita, koska vanhat asiat kyllästyttävät? Se on suora jatkumo sille, kun Ugabuga on kyllästynyt luolamiestovereidensa kanssa nuotion tuijotteluun ja alkanut sen sijaan tuijottaa meren salmen yli vastarannalle.

Hipsteriyden ytimeen kuuluu se, että hipsteri ei tunnista itse olevansa hipsteri. Eikä tietenkään tunnista, koska hän tekee sitä minkä kokee itselleen vapauttavaksi. Hän pyrkii tekemään jotain sellaista mitä ei ole nähnyt muiden tekevän, koska se minkä hän on nähnyt muiden tekevän hän on jo nähnyt. Nähty on nähty, eikä se ole kauhean mielenkiintoista. Jos maailma oikeasti toimisi niiden mukaan jotka nirpistelevät  hipstereille, olisimme varmasti yhä puussa. Maanviljelyksen keksinyt heppu olisi jäänyt vain oudoksi siemeniä maahan heitteleväksi hörhöksi.

Hipsteriä käytetään haukkumasanana lähinnä siksi, että pelätään muutosta. Ei haluta itse muuttua, vaikka maailma muuttuu ympärillä, koska itsellä ei riitä uskallusta kyseenalaistaa ympäristöä ja sitä myöten sitä kaikkein pelottavinta asiaa; itseä. Seuraavan kerran, kun mieleesi tulee pilkata jotakuta hipsteriksi, niin tiedä se, että leimaat itsesi pelkuriksi.