perjantai 17. huhtikuuta 2015

Parrakkain

Tämä teksti on vastine Kaikkien Asioiden Pikkujättiläisen kirjoitukselle parrasta. Pikkujättiläinen on tehnyt aivan oikean havainnon tieteellisen menestyksen ja parran yhteydestä. Minulla on kumminkin tarkempaa tietoa aiheesta (minähän olen meistä kahdesta parrakkaampi).

Esimerkiksi tällä miehellä on parta, mutta hän ei ole menestynyt tieteilijä:


Pikkujättiläinen jättääkin täysin huomiotta kaikkien aikojen menestyneimpien nerojen toisen yhteneväisen piirteen. Nimittäin kaljun. Tietenkin nyt olisi helppoa tehdä olettamus, että esitän kaljun olevan syy miksi nämä tiedemiehet ovat menestyneet.

Vaan en esitä. Todellinen syy on kaljun ja parran yhdistelmässä. Oletteko koskaan huomanneet kuinka jotkut miehet hierovat leukaansa miettiessään? Se on rituaali joka jalostuu pikkuhiljaan sormenpäillä parransängen nyhtämiseksi ja lopulta tuuhean parran silittelyksi.

Toisin kuin yleisesti on luultu, parran juuri ei ole leuassa, vaan itseasiassa yksittäinen partakarva jatkuu aina koko kallon läpi ja se toinen ääripää onkin hiuslatvassa. Leuan hierominen ja parran nyhtäminen ja silittely pikkuhiljaa vetää hiuslatvaa alaspäin kohti aivokuorta. Todellinen tieteellinen menestys ja uskottavuus sijaitseekin hiuslatvassa, ja mitä lähempänä aivoja se on, sitä paremmin sujuu.

...

PS: Kiitos Aura, Harri, Jarkko, Jenni, Juho, Jussi, Kasper, Kati, Riikka, Sampo ja vähän Petrikin!