keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Artikla 17

Artikla 17:
1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

Kapitalistisen maailman tulkinta noista sanoista on, että jokaisella on oikeus haalian yksinoikeudellisiin käsiinsä niin paljon pääomaa kuin vain suinkin kykenee. Tulkinta on pirun lukemaa.

Kapitalistisessa maailmassa kukaan ei omista mitään. Kaikki pääoma mitataan ja lasketaan joko valtion talouden eduksi, tai haitaksi. Maailman rikkainta prosenttia ei ole olemassakaan, sillä heidän pääomansa on kiinni valtavissa korporaatioissa jotka paisuvat yhä suuremmiksi riippumatta siitä, kuka korporaation johtajanpallilla istuu.

Teollinen vallankumous toi mukanaan mahdollisuuden omistaa tarvikkeita. Kun ihmisillä oli tarvikkeita, täytyi teollisuuden alkaa valmistaa hyödykkeitä, asioita jotka eivät enää olleet välttämättömiä, mutta eduksi omistajalleen kumminkin. Ja kun ihmisillä oli hyödykkeitä, täytyi teollisuuden alkaa valmistaa turhamaisuuksia. Vain pitääkseen toimintansa olemassa.

Teollisuus onnistui tavoitteessaan luomalla kuvan, jossa rahallisen pääoman antamalla pois ihminen omistaa jotain! Raha puolestaan on varastoon laitettua työtä. Tavallinen kuluttaja siis tekee työtä saadakseen tarvikkeita, hyödykkeitä ja turhakkeita. Todellisuudessa ihminen onkin vain luopunut ajastaan, saadakseen jotain jonka takia joutuu luopumaan jatkossakin ajastaan ylläpitääkseen kykyään hallita näitä tarvikkeita, hyödykkeitä ja turhakkeita. Sekä haalia niitä lisää, tottakai.

 Omistusoikeuden tarkoitus ei ole ollut mahdollistaa tällaisen rakentee syntymistä, vaan sen on ollut tarkoitus luoda turvaa ja vapautta. Kun jokaisella on oikeus omistaa, ei kenenkään tarvitse olla maaorja. Maksaa työllä oikeidestaan olla. Ja jotta kaikilla olisi tämä oikeus taatun tasapuolisesti, ei sitä saa keneltäkään ottaa pois mielivaltaisesti. Tarkoittaen, että yhdeltä ei voi ottaa pois jollakin perusteella, joka toiselle ei riitä. Artikla ei kumminkaan vie pois mahdollisuutta verottaa, joskus runsaastikin.

 Kun artiklaa oikein tarkastelee, sanoo se myös sen, että ihminen jolla ei ole pääomaa, on hän sellaista jollekin määräämättömälle tasolle oikeutettu saamaan. Teki hän omaisuuden eteen suorittavaa työtä, tai sitten ei. "Jokaisella on oikeus omaisuuteen..." Itse näkisin tämän sosiaalisen perustason edellytyksenä, mahdollisuutena toteuttaa ihmiskuntaa hyödyttäviä tekoja vailla pelkoa, että menettää kotinsa ja ruokakalustonsa.

 Jos tulkintani on ristiriidassa jonkin virallisemman tulkinnan kanssa, niin on se ainakin humanistisempi, kuin nykyinen vallalla oleva kapitalistinen tulkinta, ja siksi pidän omaa tulkintaani täysin validina.