maanantai 11. toukokuuta 2015

Elämä

Pyrkimättä olemaan pätkääkään kyyninen, on minun hämmästeltävä sellaista logiikkaa, jossa omille vanhemmilleen pitäisi olla kiitollinen omasta elämästään.

Jos elämä on lahja, täytyisi ihmisen olla jo olemassa sitä odottamassa, tai jotenkin yllättymässä kun sen odottamattaan saa. Tällaisessa ajattelussa siis on perusolettamuksena, että ihminen on jonkinlainen reinkarnaatio.

Uskonnoissa usein vaaditaan kiitollisuutta omasta elämästään. Hyvin paradoksaalisesti uskonnot myös paljolti määräävät mitä elämällään saa tehdä. On vaikea pitää lahjana sellaista asiaa, jota ei kumminkaan saa käyttää haluamallaan tavalla. Kun äiti antaa teini-ikäiselle pojalleen deodorantin, se ei ole lahja, vaan voimistettu toivomus käyttäytymismallista, siitäkin huolimatta vaikka deodorantin käytöstä on pojalle itselleenkin hyötyä.

Tästä deodorantista voi kumminkin olla kiitollinen eri tavalla, sillä omasta kasvatuksestaan voi olla kiitollinen. Se tosin edellyttää sellaista kypsyyttä, jossa pystyy arvostelemaan oman kasvatuksensa hyvät ja huonot puolet. Jos vanhempi vaatii kiitollisuutta kasvatuksestaan ennen kuin lapsi on riittävän kypsä arvostelemaan sitä, vaatii hän pikemminkin itselleen auktoriteettia tyrannimaisilla metodeilla.

Elämä on loppujen lopuksi aika turha kapistus. Kun sen ottaa esille, pyrkii mieleen väkisinkin kysymys mitä sillä olisi tarkoitus tehdä. Täydellisesti tyydyttävää vastausta ei ainakaan vielä ole esitetty. Elämää annetaan lahjana eräänlaisen tradition kautta.

-Minä sain sellaisen, enkä oikein tiedä mikä se on... Mutta koska minä sain sellaisen, aion antaa sellaisen myös omalle lapselleni.

Nyt jos sinun tekee mielesi huutaa, etten ole ottanut huomioon lajin jatkumisen perustarvetta, niin en olekaan. En ole ottanut sitä huomioon tässä tapauksessa, koska lajin jatkumisen perustarve ei ole yksilön tarve. Se on lajin tarve. Yksilön ei tarvitse olla kiitollinen lajin puolesta. Oikeastaan lajin pitäisi olla kiitollinen yksilölle, jos tämä päättää olla lajille hyödyksi. Eikä se välttämättä ole uuden elämän luominen...