maanantai 1. kesäkuuta 2015

Askeettisuus

Yksi suomalaisten kansallisharrastuksista on mökkeily. Perinteisesti mökki on ollut sellainen paikka, jossa on kantovesi ja sähköä on tullut naapurin maataloon. Tämä ei nykyään tietenkään enää ole totta. Nykyaikainen ihminen kaipaa mökilleen nykyaikaisia mukavuuksia. Samalla myös kaupungistuneet ihmiset yhä useammin vaihtavat mökkiloman ulkomaanmatkaan. Mennään Goaan.

Usein tällaista askeettisempaan ympäristöön matkustamista kuvataan yksinkertaisemman elämän kaipuuna. Ajatus on hieman hullunkurinen, koska nykyaikaisiin mukavuuksiin tottuneelle ihmiselle ei taatusti ole yksinkertaisempaa kävellä vesiämpärin kanssa ulos lähimmälle vesipisteelle sen sijaan, että kääntää keittiössä kahvaa.

Todellisuudessa ihmiset haluavat vähemmän vastuuta ja pelkoa tulevaisuudesta. Kun modernin maailman ylläpitoa vaativat tehtävät jättää taakseen huojentuu mieli. Tunne on kumminkin pienoinen harha, joka syntyy askeettisen elämän väliaikaisuudesta ja modernissa maailmassa kerätyn pääoman turvasta. Jos ihminen siirtyy lopullisesti askeettiseen ympäristöön, alkaa häntä pian vaivata se sama huoli joka häntä vaivasi modernissa maailmassa.

On silti huomattava, että askeettisella elämällä on todellisetkin hyvät puolet. Oikein toteutettuna askeettisuus on luontoystävällistä. Ja se todellakin vähentää stressiä. Askeettisemman elämän toteutukseen ei tarvita kesämökkiä, tai ulkomaan matkaa. Pitää vain haluta vähemmän. Mitä isomman pallon sittisontiainen kerää, sitä raskaampaa sitä on pyörittää.

Itseasiassa kesämökki, tai ulkomaanmatka on askeettisuuden vastakohta, sillä se onkin vain yksi lisä tähän pyöritettävään palloon. Asia joka pitää saattaa kuntoon ennen lomaa, jotta sitten voi muutaman viikon ajan leikkiä, ettei kotona odota pinkka laskuja joista yksi on lomalla käytetystä luottokortista.