torstai 17. joulukuuta 2015

Vessaselkkaus

Minulla on yksi asia jossa tuppaan fakkiutumaan tiettyyn malliin. Se on nimittäin baarin valinta. Kun havaitsen jonkin baarin asuinympäristössäni mukavaksi tapaan mennä sinne jatkossakin muiden baarien sijaan. Koska baarien vakinaamat muuttuvat, lopulta muutaman vuoden jälkeen minäkin vaihdan maisemaa.

Nykyinen kantabaarini on ollut olemassa joitakin vuosia, ja luen sen henkilökunnan ystävikseni. Koska baari tuoreehko tähti taivaalla on tietenkin ollut paljon muutoksia. Varsinkin baarin alkuaikoina otin tavakseni käyttää naisten vessaa, jos miesten vessa on varattu. Tähän tekoon vaikutti baarin hiljaisuus ja se fakta, että kummankin vessan käyttäjävetoisuus kerrallaan on yksi kappale.

Henkilökohtaisen elämäni takia, olen käynyt kantabaarissa melko vähän. Baarin meiningin muuttuminen ei tietenkään ole asettunut minuun vastaavalla tahdilla. Niinpä miesten vessan oltua varattuna ja käytettyäni naisten vessaa sain osakseni purnausta.

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että samanarvoiset, mutta erillään ei ole samanarvoiset. Toisekseen olen siisti vessassa kävijä, ja naisten vessaa käyttäessä olen erityisen siisti vessassa kävijä.

Niinpä voisi kuvitella, että vastustaisin elämääni tullutta tapamuutosta. Mutta en vastusta. Ensinnäkään vessa ei ole minun. Toisekseen miesten vessaan hetken odottaminen tuottaa minulle vain pienen määrän epämukavuutta. Ja kolmannekseen, jos kohdallani tehdään poikkeus perustellen, että saan tehdä mitä teen, koska olen vastuullinen henkilö, niin se poikkeus pitäisi tehdä muidenkin kohdalla, sillä ovathan hekin oman todistelunsa mukaan vastuullisia henkilöitä.

Joten, itseasiassa  saamani purnaus tuotti minulle iloa, sillä se auttoi minua havaitsemaan uudella filosofisen lähtökohdan joka on se, että maailma perustuu aina jossakin määrin hyväksikäyttöön ja toisten oikeuksien rikkomiseen. Kysymys on vain siitä kuinka paljon annamme itsemme ja toisten rikkoa toistemme rajoja.