perjantai 17. kesäkuuta 2016

Poika nimeltä Päivi

"Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa. Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi."

Noilla sanoilla Olvi esitteli historiaansa kolmospullon takaetiketissä 2000-luvun alkupuolella. Meitä kiinnosti Onnin nimi, sillä se ei nykyaikana ensimmäiseksi tulisi mieleen etunimeksi tytölle.

Väestörekisterin nimihaku tuottaa etunimissä tulokseksi jokusen Matti -nimisen naisen ja Pekkojakin on ollut sekä miehiä, että naisia. Johanna -nimisiä miehiä on ollut. Itseasiassa, kun aikansa nakuttelee mieleen tulevia perinteisiä suomalaisia nimiä, niistä hyvin suurella osalla on olemassa molempien sukupuolten kantajia.

Siksi tuntuukin hieman oudolta, että etunimiä koskeva lainsäädäntö määrää, että "nimeksi älköön hyväksyttäkö 1) pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä". Laki tosin on astunut voimaan joulukuussa 1945. Ilmeisesti baby boom on herättänyt poliittisten päättäjien huolen. Nimi voi tehdä homoksi! Onkin huomattava, että yleisimmin yksittäisien nimien esiintymistä molemmilla sukupuolilla esiintyy juurikin ennen 40-lukua.

Etunimilaki mahdollistaa myös etnisistä ja uskonnollisista syistä muita nimiä, kuin perinteisiä suomalaisia nimiä, jos nimensaajan vanhemmat kuuluvat etniseen tai uskonnolliseen ryhmään itse. Kansainvälistyvässä Suomessa tämä tuntuu hassulta. Varsinkin, kun meidän konservatiivisessa etnisesti muka kotimaisessa väestössä esiintyy sellaisia etunimiä kuin James, Junes ja Kyuu.

On ihan ymmärrettävää, että laissa suojellaan lasta vanhempien typeryydeltä esimerkiksi loukkaavana pidettävän nimiyhdistelmän varalta. Muotoilu tosin on melko epämääräinen "nimeksi älköön hyväksyttäkö 5) sopimatonta nimeä."

Moderni historia tietää, että ihan järkeviä Suomessa ennen tuntemattomia nimiä ei ole saatu rekisteröityä lain puitteissa tehdyn mielivallan takia. Tuntuu jotenkin kohtuuttomalta, että jos nimi ei ole vahingollinen lapselle, niin se voidaan silti kieltää maistraatissa tuomariston makumieltymysten perusteella.

Onko etunimilaki siis nykyisellään enää ajanmukainen? Olisiko meidän syytä mennä eteenpäin?

Jaa, montako Päivi -nimistä poikaa Suomessa on väestörekisterin mukaan ollut? Päivi kuuluu niihin nimiin joita on kantanut vain naiset.