torstai 18. elokuuta 2016

Miniatyyrimuistelmat; 4. osa

Työskentelin muinoin eräässä divarissa, jossa myytiin vähän kaikkea sontaa aina kirjoista savikiekkoihin ja Gloria-lehdistä CD-tukee-sotia-levyihin. Eräänä päivänä ovesta kurkisti varovaisesti vanha mies.

-Rohkeasti vaan sisään, kuikkasin tiskiltä.

Äiän köpötettyä tiskille havaitsin hänellä valkoisen kepin.

-Myydäänkö teillä peilikaappeja?

-Ei, me ollaan levykauppa. Meillä on lähinnä levyjä.

-Aijaa-aaaa. Tässä kyllä ennen oli kauppa josta sai peilikaappeja.

-En osaa sanoa, mutta me ollaan oltu tässä 90-luvulta lähtien.

-Aijaa-aaaa. Autatko minut ulos?

-No, tottahan toki!

Opastin kääkän pihalle ja käänsin nenänsä kohti toria, josta hän saisi alleen pirssin.

Vasta sisälle palattuani minulla syttyi kysymys, johon en tänäkään päivänä ole saanut loogisesti kattavaa vastausta: mitä vittua sokea gubbe tekee peilikaapilla?