torstai 25. elokuuta 2016

Miniatyyrimuistelmat; 5. osa

Meikä asu vuosituhannen alussa Lahessa opiskelijasolussa. Ne luukut oli alunperin tehty urheilijoita varten johonkin Salppurin kisoihin tai muuta vastaavaa. Sanomattakin lienee selvää, että kun opiskelijoita pistetään useampi sata hehtaarin alueelle, niin meininki muuttuu melko levottomaksi.

Kerran vetelin Norttia keuhkorakkuloilleni luhdilla, kun naapuritalon suunnasta kuului jotain vitullista mekkalaa ja pamaus. Naapuritalon pihalta löytyi semmoinen pari metriä halkaisijaltaan oleva verilammikko jonka keskellä pötkötti läski, känninen nuorimies taju kankaalla. Verilammikko sekä mies oli sokeroitu naapuritalon ikkunalla.

Lanssi ja sinivuokot saatiin paikalle hyvinkin nopeesti, sillä siihen aikaan Lahessakin oli vielä infraa. Kytät katteli tilannetta ja saivat houkuteltua särjetyn ikkunan asunnon asukkaan avaamaan oven. Ei liene mikään megaylläri, että oven takana oli hentonen opiskelijatyttö.

Nuoren miehen saaminen paareille oli melkoinen taistelu. Se kun oli aika hervottomassa tilassa ja silmät pyöri päässä kuin hedelmäpelin kiekot. Paareilla se alkoi oksentaa keltaista liejua. Oksennusten välissä hepun huulilta purkautu epätoivoinen sana: "pillua".

Ihan noin epätoivonen en minäkään ole koskaan ollu...